Tällä sivustolla kerromme kuinka Severinjärven ja Severinjoen vesistön kunnostus suunnitelma ja mahdollinen toteutus etenee
Vuosi 2023
Kesäkuun 13 Päivä kokoonnuttiin yhdessä ELY-keskuksen, Luusua osakaskunnan, Luusuan jakokunnan ja Luusuan kyläseuran kanssa hankepalaveriin: Severinjärven ja -joen kunnostuksen rahoitukset hakee Luusuan osakaskunta. Vesistössä tarvitsee toteuttaa vesikasvien niittoa 2 kohdassa (kumpikin alue on liki Kivisalmea) ELY:n ohjeistuksen mukaan ja roskakalastusta jatkettava.
Vuosi 2022
2022 Elokuu Syyskuu Lappia tulee tekemään vesistöömme koekalastuksen oppilastyönä. H hetki on siis lähellä. Kalastus kestää paikan päällä muutamia päiviä ja mielenkiinnolla jäämme odottamaan tuloksia. Paikallisilta kalastajilta kerätään vesistön syvyystietoa, koekalastajille. Koska erillistä syvyyskarttaa ei ole saatavilla vesistöön. Me paikallisethan ja viranomaiset tiedämme että vesistö on kauttaaltaan matalaa ja kivikkoista.
2022 Heinäkuu Severinjärven ja joen maastokatselmus on suoritettu. Droneakin
on lennätetty ja vesistöä kuvattu kattavasti.
Seuraava vaihe on teettää vesistöön koe kalastus ja siitäpäs sitten jatketaan ohjeiden mukaan vesistön kokonaisvaltaista hoitosuunnitelman tekoa yhdessä ELY-keskuksen edustajan kanssa. Koekalastus vaikuttaa kalaston hyvin vointiin ja kokonaisvaltaiseen vesistön hoitoon. Vesistöömme ei olekaan ilmeisesti aiemmin sitä tehty, ellei Kemijoki Oy:n kätköistä löydy tietoa siitä
Koe kalastus pitäisi tapahtua syksyn 2022 aikana, nyt selvitellään rahoitusta sen suhteen ja koe kalastuksen laajuutta.
2022 Heinäkuussa ELY-keskuksen edustaja, biologi ja valitut henkilöt käyvät käyvät ko. vesistön katselmuksen läpi paikan päällä.
Maaliskuu 2022 Kemijärven säännöstelyn yhteistyöryhmän kokouksessa asiaamme on käsitelty. Haimme avustus hakemusta Severinjärven ja -joen kunnostussuunnitelman laatimiseen. Kunnostus suunnitelma tehdään koko vesistö alueelle mukaan lukien yläpuoleiset lammet. Asiaa ei ole vielä päätetty vaan on katsottu tarvittavan lisäselvityksiä ja tarkennuksia hankkeen laajuudesta yms.
Vuosi 2021
Lokakuussa 2021 Luusuan jakokunta ja osakaskunta nuottasivat vesistöstä
roskakalaa. Saaliiksi saatiin kaksi veneellistä pientä särkeä.
Vähenee se, mutta ei lopu…
Teimme suunnitteluavustus hakemuksen Kemijärven säännöstelyn yhteistyöryhmään yhteistyönä Luusuan osakaskunnan ja Luusuan jakokunnan kanssa.
Pitkin syksyä olin ELY-keskuksen henkilöiden kanssa olleet yhteydessä ja mietimme mihin hankerahastoon vesistömme kuuluisi. Vesku-hankkeeseen se ei kuuluisi, asiaa oli pohdittu kokouksissa. Koska Severinjoen laatu oli tipahtanut suuressa vaarassa olevaan vesistöön ELY-keskus oli päättänyt yhdessä meidän kanssa selvittämään tarkemmin vesistön tilaa ja alustavasti näytti meille vihreää valoa 50% vesistön suunnitteluavustukselle. Toinen puolisko meidän pitäisi hankkia jostain. Suunnittelun tarve tuli ilmi, kun asiaa tarkemmin tutkittiin. Huomioon pitää ottaa myös vesistön yläpuoleiset lammet. Ilmeni myös että kaiken moisia suunnitelmia oli tehty, joista itse allekirjoittajalle ei ole puoliakaan tietoa, mutta itse punainen lanka uupui. Lisäksi hoitosuunnitelman pitäisi olla järkevä ja kustannus tehokaskin olisi suuri asia. Tällaiseen projektiinhan voisi saada uppoamaan vaikka ”hyrymykke” rahaa ja kuitenkaan kadonneita Rivieran rantoja emme tulisi saamaan enää luonnollisiin tilaan takaisin.
Kemijoki Oy:ltä on tarkistettu hapettimen ankkurointi ja se on oikein asennettu.
Samalla olen informoinut heitä kokouksemme lopputuloksesta
23.07.2021 Julkinen kokous jossa kokoonnuttiin miettimään vesistön kunnostustarvetta
koolle kutsujina yhdessä olivat Luusuan kyläseura, Luusuan osakaskunta ja Luusuan jakokunta.
Ennen kokousta ja kokouksen aikana osallistujille ja asianomaisille oli jaettu ja jaettiin kyselylomakkeita, johon he pystyivät kirjoittamaan huomaamansa vesistön epäkohdat ja mitä he ehdottivat sen parantamiseksi.
Kokouksessa oli diaesitys jossa kerrottiin Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 julkaiseman selvityksestä nimeltä ” Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytilan ja kunnostusvaihtoehdot (Martinmäki ym. Suomenympäristökeskuksen julkaisuja 58/2006)
Eurofins Ahman vuonna 2019 tekemä vesistön tutkimustuloksen lopputulos kerrottiin kokouksessa. Tuloksen mukaan vesitulokset eivät tukeneet asukkaiden käsitystä veden kunnosta ilmastimen haitasta.
Kokouksessa päätettiin lähteä viemään vesistön kunnostushanketta eteenpäin. Rahoitushakemukset haetaan yhdessä Luusuan kyläseuran, Luusuan osakaskunnan ja Luusuan jakokunnan kanssa. Vetäjänä toimii Luusuan kyläseura ry.
Keskusteltiin vesistön kunnosta ja esiin tuli seuraavanlaisia asioita
- Ilmastin ei ole se joka aiheuttaa ongelman järvessä
- Ilmastimen pohjaan ankkuroinnista pitää vielä keskustella Yrjö Koiviston kanssa Kemijoki Oy
- Vesistön tutkimus haluttaisiin syksyllä ja keväällä
- Humusongelmaan ruoppaus/ Pohjan kuivatus on ollut Kemijoki Oy:n ehdotus vuonna 2018
- Vesistön kunnostushoitoon pitäisi perehtyä
- Samalle vesialueelle suunnitellut yhteiset toimet pitää hoitaa samanaikaisesti
- Tapiosta ylöspäin menevä ns. Särjen kutemajärvet on huonossa kunnossa, samoin Kulmungin molemmin puolin olevat järvet
- Kunnostustoimine ehdotettiin putken tuomista Meriläisen rannasta pumppuasemalle, se kuitenkin syövyttää penkkaa
- Imuruoppausta toivottiin
- Kivisalmen uimaranta on huonossa kunnossa, se pitäisi palauttaa uimakuntoon
- humus, korte järvessä vaivaa ihmisiä
- Roskakalastus olisi tarpeen
- Ojat kasvaneet umpeen esim. putailta
Rahoituksen hakeminen edellyttää, että osakkaiden ja asukkaiden täytyy osallistua myös talkoilla tehtäviin kunnostustöihin.
Päätettiin perustaa oma työryhmä johon valittiin: Sari Kursu, Sakari Ailunka, Timo Alanne, Rainer Ylisuvanto ja Tomi Ylisuvanto.
Kokouksen myötä heräsi tarve päivittää kyläyhdistyksen kotisivut ja myös pitää ajan tasalla tämän asian suhteen asianomaisia… Niinpä pitkän harkinnan ja pohdinnan jälkeen ehkä parin epäonnistuneen kirjoitusharjoituksen jälkeen, yritän päivittää tänne tästä asiasta tietoa mahdollisimman pian. Vieläkö saisimme myös kuvia joukkoon niin ei ole pelkkää tylsää tekstiä.
Aloimme kyselemään vesistön tutkimustulosten perään ja saimme ne nähtäville.
Kerroin samalla järjestävämme nyt sen kyseisen yleisen kokouksen joka oli sovittu meidän tekevämme vuonna 2019, mutta kokoukseen tarvitsimme vesistön tutkimustulokset mukaan.
Vuosi 2020
Korana riivattu rajoitti toimintaamme ja roskakala nuottausta ei voitu toteuttaa rajoitteiden vuoksi.
Odottelimme yhä vesistön tutkimustuloksia ja aloimme loppuvuodesta pikkuhiljaa kyselemään niitten perään…
Vuosi 2019
Luusuan jakounta ja osakaskunta ovat nuotanneet vesistöstä roskakalaa.
Odottelimme vesistön tutkimustulosten tulemista…
Vuosi 2018
Severinjärven vedenlaatu 2018
23.10.2018 Valitelman ansiosta kokoonnuimme keskustelemaan asiaa yhdessä Severinjärven vedenlaatu 2018 merkeissä , joka pidettiin kylätalollamme Matin Myllyllä.
Paikalla oli Kemijoki Oy:n edustajia, ELY-keskukselta edustajia, Luusuan kyläseuran hallituksen jäseniä, Luusuan osakaskunnan, Luusuanosakaskunnan hoitokunnan jäseniä ja Luusuan kyläläisiä.
Kokous järjestettiin, koska alueen asukkaat ovat olleet huolissaan vesistön Kokouksen aiheena oli käydä läpiSeverinjärven vesistöstä tehty vedenlaadun tulos.
Aiemmin keväällä kyläläiset olivat reklamoineet vesistön kunnosta. Ongelmana kyseisessä vesistössä on liikkuva humus kesäisin joka pahenee loppukesää kohden. Kyläläisten vanha uimapaikka Kivisalmi ei ole enään uimakelpoinen, koska sen rannan pohja on täynnä irto humusta ja se tarttuu ihoon uimassa käydessä. Kyläisistä vesistö on puhtaampaa keväisin, jolloin ilmastin ei ole vielä päällä. Ongelma heidän mielestään alkaa kun ilmastin kytketään päälle ja irto humus lähtee liikkeelle. Osa ranta asukkaista ovat puhdistaneet omia rantojaan ja ajaneet uudet hiekat niille, jotta uiminen olisi mielekkäämpää, mutta seuraavana keväänä ranta on jo humusta täynnä,
Tämän johdosta oli Kemijoki Oy ottanut vesistöstä vesi näytteet ennen hapettimen päälle laittoa ja hapettimen päälle laiton jälkeen.
Kävimme kokouksessa vesitutkimustulokset läpi aluksi. Ne osoittivat että hapetin on auttanut järven happitilanteeseen.
Vesistön tutkimuksen vesinäytteet oli otettu 13.6.2018 ja ilmastuksen aikaiset näytteet oli otettu 18.7.2018 ja 6.9.2018. Samentuma tarkkailu tehtiin kolmella pisteellä useammasta eri syvyydestä. Itse Severinjoki ei kuulunut tutkimus kohteeksi, koska joen kohdalla vesi vaihtuu ilman ilmastinta.
Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua vesistön alkulähtö tilanteesta, minkä vuoksi hapetin oli asennettu. Talvella kun jääkansi oli jäätynyt vesistöön, noin 2 viikon kuluttua vesistö oli ollut täysin hapettomassa tilassa. Hapettimen käyttöä säätelee lupa määräykset.
Joku ehdotti vesistön ruoppausta, mutta se tyrmättiin. Liian kallista ja toiseksi ei oikeasti auta asiaa. Parempi vaihto ehto olisi laskea vesistöstä vesi pois ja antaa humuksen kuivua. Tämä vaihto ehto ei ollut Kemijoki Oy:n mukaan pois suljettua.
Vesistön tutkimus tulokset eivät siis tukeneet kyläläisten mielipidettä. Ilmastin ei ollut syynä humuksen liikkeellä oloon vesistössä.
Jos ilmastin olisi sen aiheuttanut, sen toiminnan purkaminen olisi ollut todella iso ja aikaa viepä homma. Lupamuutos olisi pitänyt hakea Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ja muutokseen pitäisi olla perusteet ja näytöt.
Virisi yleinen keskustelu, miksi vesistön kunto oli sellainen kun oli. Karjatalous kylällämme oli loppunut poislukematta porotaloutta ja muutamaa kanaa (n.10 kpl) mitä kyläläisillä sattui olemaan. Toki peltoja viljeltiin yhä heinä menee suurimmalta osin porotalouteen ja Auttissa olevan mullikka tilallisten käyttöön.
Luusuan koulullekin oli asennettu 5-vuotta aiemmin oikeanlainen jätevesijärjestelmä samoin kuin aina tarpeen ja lain mukaan oli vaadittu kotitalouksiin ja mökeille.
Keskustelua herätti myös umpeen kasvanut oja joka johti putaille.
Maria Pikkupirtti ELY-keskukselta otti puheen vuoron ja herätteli asukkaita:
Väistämätön tosi asia on että kaikki Suomen pienimmät vesistöt kasvavat vähitellen umpeen. Vasta seuraava jääkausi parantaa tilanteen ja puhdistaa vesistöt kunnolla.
Hän kertoi meille vaihtoehdoista ja paikoista mistä vesistön kunnostamiseen voisi kysyä apua jos meillä kiinnostusta ja toimintaan löytyisi väkeä. Nämähän ovat valtavan isoja juttuja ja niiden läpivienti kestää useampia vuosia.
Raimo Kaikkonen Kemijoki Oy:ltä esitteli myös meille miten voimme antaa vesistönvirkistys toimintaa ehdotuksia Kemijärven kaupungin sivujen kautta.
Kokouksen lopuksi Raimo Kaikkonen ehdotti, että vesistön vedenlaatu tutkimus tehtäisiin vielä talvella ja keväällä. Silloin saataisiin parempi tulos aiheuttaako hapetin kyseistä ongelmaa.
Esitys hyväksyttiin ja samalla sovittiin: vesitulosten tultua kokoonnumme kuulemaan tuloksia viimeistään vuonna 2019 Elokuussa ja sitä ennen voimme palata asiaan jos meillä on kysyttävää.
Sitä ennen pohdimme kyläläisten kanssa mihin parannuksiin ryhdymme vesistön suhteen. Vesistössä Luusuan osakaskunta ja jakokunta oli suorittanut roskakalan nuottausta.
Aapo Honka ELY:ltä ehdotti vesistöön tutkimusta, jota kautta voitaisiin suunnitella vesistölle oikeanlainen parannus suunnitelma.
Valitelma Severinjärven ja -joen veden laadusta
2018 Kevät/Kesä Luusuan jakokunta ja Luusuan osakaskunta, Luusuan kylän väki ja eritoten Severinjärven ja -joen ympäristön asukkaat ja maanomistajat olivat päättäneet lähteä yhteistuumin tekemään vesistöstä valitelman Kemijoki Oy:lle. Kyseisessä vesistössä oli ongelmana irto humus joka liettää koko vesistön rannat ja entinen kylän yhteinen yleinen uimaranta Kivisalmi oli huonossa kunnossa eikä palvele enää alkuperäisessä tarkoituksenaan. Ranta, joka ennen oli ollut hiekkapohjainen kuten moni muukin alue kyseissä vesistössä oli peittynyt humukseen ja kaisloittuneet. Uiminenkin oli tuolla alueella jo epämiellyttävää, koska ihoon ja uima-asuun tarttuu likaa (ruskeaa mönjää) joka tekee mieli heti pestä pois. Kyläläiset olettivat tuon humuksen liikkuvan ko. vesistöön laitettujen hapettimien ansiosta.
Kylä eli omaa elämäänsä ja ikäpolven vaihdoksia alkoi tapahtumaan rantamaila sekä muutoinkin kylän asukkaiden keskuudessa. Kylälle oli muuttanut useampi lapsi perhe ja virikkeitä kaivattiin. Vanhoja toimivia yhtälöitä oli alettu korjata ja koska yhteishenkeä oli asioihin pyrittiin puuttumaan ja laittamaan kuntoon asukkaiden, maanomistajien ja yhteisten viihtyvyyden vuoksi.
Severinjärvi ja -joki on Kemijärvestä padoilla eristetty vesialue.
Tausta tietoa vesistöstä
Luonnontilassa Severinjärvi on ollut yhteydessä Kemijärveen Karjakanselän kautta ympäri vuoden. Veden virtaus Kemijärvestä on ollut erittäin voimakasta varsinkin tulva-aikoina. Severijärvestä vesi on virrannut Severijokea myöten Kemijokeen.
kuva Kemijoki Oy:n arkisto, Jukka Similän kokoelma
Alla olevasta karttalinkistä pääset katsomaan kyseisen vesistöalueen.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Seitakorvan vesivoimalaitoksen valmistuminen vuonna 1963 ja sitä seurannut vesivarojen säännöstelyn aloittaminen vuonna 1965 aloittivat uuden luvun viidelle Kemijärven kupeessa sijaitsevalle järvelle. Järvien asutuksen ja elinkeinojen turvaamiseksi ne eristettiin maapadoilla Kemijärvestä. Järvien luonnollinen yhteys Kemijärveen katkesi ja samalla Kemijärven tulvien huuhtova ja vedenvaihtuvuutta lisäävä vaikutus järviin loppui.
Säännöstelyn alussa Luusuan länsiranta on pengerretty kolmella maapadolla ( penkat) joista tärkein on säännöstelykanavan reunapato.
Severijärven itäosan Karjakanselästä on muodostunut ns. umpiperä, jossa veden vaihtuvuus on erittäin vähäistä. Sen sijaan luoteisen altaan veden vaihtuvuus on erittäin hyvä, koska järven oman, laajan valuma-alueen vedet tulevat pääosin sinne.
Severijärven pinta-ala on noin 2,9 km² ja ja valuma-alue noin 101 km²
Järven suurin syvyys on 8 m, mutta muuten Severijärvi on yleisesti hyvin matala.
Severijärven keskisyvyys on 1,5 m ja Karjakanselällä vettä on enimmillään noin 4 m.
Karjakanselän pinta-ala on noin 0,5 km² ja valuma-alue noin 7,8 km²
Keskisyvyyden perusteella Karjakanselän tilavuudeksi saadaan noin 0,8 milj. m³ ja Severijärven kokonaistilavuudeksi 4,4 milj. m³ .
Severijärven vesi pumpataan säännöstelykanavaan Severijoen pumppuasemalta, jossa on 4 pumppua yhteisteholtaan 480 000 l/min.
Vuosien 1995–2004 pumpatun vesimäärän vuosikeskiarvo oli noin 37,7 milj. m³.
Severijärvessä veden viipymä on noin 42 vuorokautta
Sukupolven jos toisenkin ajan alueen asukkaat ovat eläneet alueella omien aikakausiensa tavoilla. Asukas määrä on kylässä huomattavasti pienentynyt, Koulu ja kaupat on siirtynyt kaupunkiin. Maatalouskin on loppunut alueelta, poronhoitoa vielä alueella on. Samalla asukkaat he ovat huomanneet, kuinka vesistö on muuttunut.
Happikadon parannustoimeksi vesistöön on asennuttu hapettimet. Lisäksi monen moista suunnitelmaa on ollut, mutta ne on suurimmaksi osaksi jäänyt sille asteelle. Toki vesistön veden pintaa on jossain vaiheessa nostettu ja osin se on aiheuttanut rantatörmä vyörymiä.
Aiheesta tarkempaa tietoa alla olevista linkeistä:
https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B154CED47-C755-42E2-B38A-F0757932256C%7D/63053
https://www.kemijarvi.fi/fi/kemijarvi-info/kemijarven_saannostelyn_kehittamishanke/
https://www.kemijarvi.fi/fi/kemijarvi-info/vesiston_laadun_tarkkailu/