Alkuperäinen rakennusvuosi 1904 rakennus on siainnut Kulmungissa (Heimo Kulmunki) pää ja navettarakennuksen välimaastossa pihan reunalla päittäin molempiin rakennuksiin nähden.
Luusuan kylälle saatiin sähköt 50-luvun taitteessa. Muuskon kankaalla vuosikymmeniä palvellut höyrymylly oli kunnostuksen tarpeessa. Sähkön tulon myötä Kulmungin veljesten Matin ja Heimon mielissä syntyi ajatus perustaa Luusuan keskikylälle sähköllä toimiva mylly. Niinpä puojina toiminut hirsi rakennus siirrettiin uuteen paikkaansa. Siirto ja myllyvarusteiden asentaminen tehtiin vuosina 1950 ja 51.Siirto vaiheessa myllylle erotettiin oma tontti Kulmungin tilasta.
Aluksi veljekset Heimo ja Matti hoitivat mylläyksen yhdessä myöhemmin työ jäi pääosallisesti Matin hoidettavaksi. Tuolloin karjatalouksia oli paljon, joten rehu-ja leipäviljan jauhamista oli runsaasti. Sähkön kulutuksen lisääntyessä jakeluyhteydet eivät riittäneet suuren kulutuksen aikana tuottamaan riittävästi virtaa myllyn tarpeisiin. Tällöin täytyi turvautuvaan öisin tapahtuvaan myllyn pyörittämiseen.
Noin kaksi vuosikymmentä Matin mylly jauhoi jyvät jauhoiksi, eläimille rehuksi, emännille rieskatarpeiksi ja kauppoihinkin myytäväksi.
Myllyn kivet eivät enää pyörineet 70-luvulle tultaessa. Laitteisto myytiin. Kaksi isoa betonijauhinkiveä jäi myllyn nurkkaan hiljaisuuteen. Matin pojat, Manne ja Veikko laittoivat vuotavan huopakaton tilalle peltikaton 1980-luvulla.
Myllyn ympärillä metsä kasvoi kätkien rakennuksen lähes näkymättömiin, kunnes 2014 monitoimikone suoritti hakuun myllyn ympärillä ohikulkiessa vähitellen syntyi ajatus. Kesällä 2015 ajtus ”ryöstäytyi” käytännön toteutuksen asteelle…
Luusuan kyläseura toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta vuodelle 2023!
Luusuan kappelilla kauneimmat joululaulut 15.12.2022 klo 18.00. Sitä ennen nautitaan jouluiset kahvit.
Tervetuloa!
KEMIJÄRVEN tekninen lautakunta on päättänyt yksityisteiden auraussopimuksista tulevalle talvikaudelle.
Aurausalueita, yksityisteitä ja tiekuntia on yhteensä 32. Tarjouskilpailuun tuli 37 tarjousta, ja tarjousvertailun perusteella voitiin valita urakoitsija 29 aurausalueelle. Kolmelle alueelle urakoitsija saatiin neuvottelulla.
AURAUSALUEET JA URAKOITSIJAT
Luusuan pohjoispuoli: Kelloniemi, Heikki Puh:045 349 4770
Luusuan eteläpuoli: Kelloniemi, Heikki
Päiväjoki: Kelloniemi, Heikki
Ulkuniemi: Kelloniemi, Heikki
Tekniset palvelut muistuttaa tienpitäjiä, että ennen aurauskauden alkamista
teille on asetettava tienpitäjän toimesta aurausviitat
Kaamoskausi
Ylhäällä on Kemijärven kaupungin kilpailuttamat talviaurauksista vastaavien henkilöiden tiedot alueellamme
Hiljalleen tienoomme ovat saaneet routakerroksen ja talvi tekee tavoillaan tuloaan.
Loskaa, räntää, vesisadetta, lunta ja tuulta. Väliin aina pikku pakkasta ja taas sää vaihteluita. Kaikki meistä varmaankin odottaa kuitenkin edes pientä lumi kerrosta jotta maisemat valaistuisivat hieman. Aamuisin taivaanrannasta kajastaa valoa vielä toviksi. Toki se aamun valoisa aika on aina myöhempään ja myöhempään… Ikuinen kellon siirto sekoittaakin ihmisten elämän toviksi ennen kuin taas sen tuomiin muutoksiin tottuu. Vuoden pimein aikakausi on siis menossa. Ensi lumen tuomaa lasten riemua ja sen tuomat mahdollisuudet tehdä lumiukkoja. Eteisissä olevat vaate määrät, kun ei oikein tiedä mitä aamuisin aina päällensä pukisi ellei ulos kurkista ensin….
Pihoihin pikkuhiljaa syttyvät kausivalot pimeyden keskelle kun luonnon valoa ei enää illoin näy. Pohjoisen kaamoskausi on jo pitkällä.
Kylätalokin on saanut oman osansa kausi valoista. Grillituvalle on syttynyt iltaisin valot ja kylätalon takana olevaan metsikköön on rakenteilla valopolkua. kyläläiset ovat lahjoittaneet lyhtyjä jotta idea päästiin toteuttamaan. Lämmin kiitos lahjoittajille!
Jos nurkissasi on vieläkin ylimääräisiä lyhtyjä kyläseura ottaa niitä mielellään vieläkin vastaan.
Menneen kesän iloja muistellaan ja valmistaudutaan pikku hiljaa lähestyvään jouluun ja uuteen vuoteen. Samalla kenties suunnitellaan jo tulevaa vuotta ja sen tuomia uusia haasteita.
Metsästys kausi on menossa kiihkeimmillään ja pakkasiin mahtuu vielä noita metsän antimia täkäläisten perinteiden mukaan.
Matin myllyn aktiivipuisto hanke on saatu päätökseen rakentamisen osalta ja kylätalolla on kaikkien käytettävissä ulkokuntoilu laitteita läpi vuoden. Lapsille on noussut pihalle myös leikkikeskus. Kyläseura kiittää yhteistyökumppaneita ja talkoo väkeä!
Saas nähdä saapuuko Vikke Nilo tapahtumaamme ilahduttamaan väkeä. On kuulemma jo nähty lähimetsässä….
Ponikun on alkanut valmentautumaan tapahtumaa varten jo. Hyvää heinää, raikasta vettä, laiduntamista ja omistajan hellyyttä. Niistä perustuu hyvä valmennus tulevaan tilaisuutta varten.
Syksy 2022
Syyskuu ruska on saavuttanut pikkuhiljaa myös meidän selkoset, vuoden väriloisto on herännyt henkiin. Lämmintä säätä on jatkunut puoliväliin kuuta ja sitten vaihtuikin vesisateille ja sen myötä tuulikin kääntyi pohjoisen suuntaan. Osa väriloistosta alkoi sammumaan ja lehdet varisee puista, samaan aikaan vihreys taistelee viimeisiään tämän vuoden olemassa olostaan. Pimeyskin alkaa laskeutumaan jo iltaisin aikaisemmin. Ihmiset touhuat omissa nurkissaan syystöitä loppuun, nostavat maansa satoja ja hankkivat lähiruokaa metsistä, vesistöistä ja varustautuvat tulevaan talveen. Maailma on keikahtanut kumolleen ja tavalliset ihmiset yrittävät selvitä tulevista pakkaskausista energian hintojen noustua pilviin. Syystöinä on siis monella ollut puiden tekeminen tulisijoihinsa. Kylätalollakin tämä hoidettiin kuntoon ja uusi liiteri sai täyttönsä.
Kuningatar Elisabethin pitkä valtakausi päättyi ja nukkui ikiuneen 96-vuoden iässä. Valtakausi kesti huikeat 70-vuotta ja hänet saatettiin viimeiselle leposijalleen prinssinsä viereen omaan hautaholviinsa.
Energia kriisi runtelee koko Eurooppaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Pitkittyneen sodan vuoksi myös ruoan hinnat ovat nousseet pilviin. Venäjä on myöntänyt vihdoin erokoisoperaation olevan hyökkäys sota Ukrainaa vastaan. Putinin suosio on laskenut ja Äiti Venäjä tuntuu natisevan uhkaavasti liitoksissaan. Euroopan maat ovat kieltäneet Venäläisten pääsyn maihinsa, Suomi on ainut joka toistaiseksi myöntää turisti viisumeja Venäläisille.
VPK Kyläosastomme kaipaisi täydennystä. Koulutettavia vapaaehtoisia kaipaillaan toimintaan mukaan ja koulutus alkaisi pian. jos sinulla on kiinnostusta tälle puolen ole yhteydessä Arto Junttilaan.
Matin Myllyn Aktiivipuisto- hanke alkaa olemaan loppusuoralla. Turva hiekan ajaminen ja pieniä loppuviimeistylyjä vielä tehdään. Avajaisia siis suunnitellaan jo pidettäväksi. Iso ja nöyrin kiitos teille kaikille jotka olette jo tähän asti osallistuneet talkoisiimme. Ilman teitä emme avajaisia vielä suunnittelisi.
Kyläämme vaivanneesta vesiongelmasta: Asiaa tutkitaan vielä mistä saastuminen johtui ja kun jotain saadaan selville ja tiedotettavaa on pidetään tiedotus tilaisuus kylätalolla.
Tuulaniemen laavulla Luusuajärven kehittämisyhdistys on pitänyt avajaiset 17.9.2022. Paikalla oli ollut väkeä ihan keskusta asti sateisesta säästä huolimatta. Kemijärven kaupunki ei ole vielä kerennyt sinne toimittaa uutta tulisijaa. Harmi paikka on kuitenkin meidän kaikkien yksi retki kohteista ja myös kaupungista väki ruukaa käydä siellä makkaran paistossa. Toivottavasti laavulle rakennetaan oma halkovaja jotta paloturvallisuus otettaisiin paremmin huomioon.
Alku kuusta myös koe kalastus on suoritettu Severinjärven, Karjakkaperän ja Severinjoen vesistöissä. Koe kalastajat olivat saaneet koekalastettua koko vesistön alueen.
06.09.2022 Lauri Snelman on kylätalollamme keräämässä uitto perinteestä tietoa klo 12.00 alkaen. Jos sinulla on tietoa, muistoja tms. jonka jälkipolville taltioitavan Lauri pyytää sinua saapumaan paikalle.
Uittomuistoja voi kertoa ja kirjoittaa myös facebookissa uittomuisteluryhmässä
Elokuu on ollut uskomattoman lämmin jopa näillä leveysasteilla olemme siis saaneet nauttia suorastaan trooppisista öistä. Luontokin on alkanut valmistautua syys pukuunsa ja ilma on jo kuukauden tuoksunut syksylle. Vihreys on kääntynyt keltavihreään jne. Paikalliset ovat kaivelleet esiin alueen syksyn harrastuksiin kuuluvia tavaroitaan ja koiria kiinnipito aikakin päättyi kun metsästys kausi alkoi. Niitä siis saattaa olla nyt tähän aikaan enemmältikin liikenteessä omissa töissään.
Koulutie kutsui oppivelvollisia ja koululaiskuljetukset pyrähtivät käyntiin..
Muistakaamme siis varoa aamulla aikaisin tienlaidoissa olevia koululaisia jotka odottavat kyytiään koululle!
Kylämme on saanut uusia asukkaita kesän aikana ja toivotamme heidät tervetulleiksi kylällemme.
Syksyä varjostaa huoli kuten meistä suurin osa onkin kuullut pölliauton perävaunu kaatui jälleen ja samassa paikassa missä on aiemminkin tapahtunut samanlainen onnettomuus ja on siinä muutamia henkilöautojakin tehnyt niin enkelin kuvia kuin suistumisia tieltä vittikkoon. Kyläseura on ottanut huolen tosissaan ja yritämme saada kylällemme varoitusmerkkejä lapsista ja jne. tarpeellista tälle 60 km/h alueelle. Olemme lähestyneet eri viranomaisia asian tiimoilta ja katsotaan mitä saamme aikaiseksi.
Kesäkahvila sulki ovensa kauden 2022 kohdalta Elokuun puolivälissä.
Kesäkahvila 2022
Kiitämme talkoo laisia. Kylän taiteilijoiden näyttely on edelleen näytteillä ja paikallisia tuotteita on saatavilla vielä kylätalolla.
Matinmyllyn aktiivipuisto-hanke on heräillyt kesähelteiden jälkeen eloon ja talkoo laisia on paikalla ollut vaihteleva määrä.
Suurin hetkihän koettiin kun leikkikeskusta alettiin kasamaan , mutta sitä harmia ja pettymysten määrää kun huomattiin vajava lähetys. Tärkeitä osia siis uupuu ja niitten odotetaan pian saapuvaksi. Muistakaa vanhemmat siis vielä ettei leikkikeskusta voi käyttää.
Lato on saanut kauniin punaisen värin ja 5D kuntolaitteiden odotetaan saapuvan myös piakkoin paikalle. Sen jälkeenhän on sitten se avajaispäivä. Katsotaan mitä hauskaa keksimme sille päivällä yhdessä…
Kesäkuussa alkanut vedenkeitto kehotus päättyi 28.7.2022 Klooraus päättyi verkostossa myös samana päivänä. Vedet ohjataan tulemaan Lautasalmen vedenottamolta. Severinvaarana vedenottamolla ja pumppaamolla tullaan jatkamaan tutkimuksia saastumisen syyn selvittämiseksi.
Oli taas nostalginen tunnelma isossa pirtissä johon oli kokoontunut runsaasti ihmisiä laulamaan kanssamme.
Asko Severinkangas oli suunnitellut pienen lauluvihkosen iltaa varten. Säestäjänä toimi Jorma Kelloniemi.
Yhteislauluillan vapaaehtoinen kahvituotto ohjataan kirkon ulkomaan avunkautta Ukrainalaisille pakolaisille.
Kiitos osallistujille ja lahjoittajille!
Luusuan kylämuseon keittiössä on kaunis näkymä. Kuinkahan monta kertaa talon emäntä on kurkistanut aamuisin keittiön ikkunasta ulos pelloille ja ihaillut kaunista maisemaa kahvin tai korvikkeen hiljalleen kiehuessa pannussa hellalla?
Talossa on ollut lapsia paljon ja viili ollut tarpeen: Näissä astioissa on sitä valmistettu.
Tunnistaako kukaan mikä arkku tämä on?
Kaikkiin taloihin on tullut rakennusohjeet ja materiaali vuonna ? Vanhoissa taloissa ullakoilla saattaa vielä tällainen arkku löytyä….
17.7.22 Vikke Nilo käväsi myllyllä piristämässä kahvilan tädin päivää söpöydellään.
Vikke Nilo
16.7.2022 Luusuan Luomu-maraton päivä ja kahvilallakin kuhinaa mukavasti.
myös paikalliset heposetkin piipahtivat jädeillä.
Vuoden 2022 juoksujen juliste
Juhannus 2022
Keskikesän Juhla
Kyllä todellakin! Aamusta asti aurinko helli meitä kylmä sää rintama alkoi väistymään ja lämpö alkoi tuntumaan puoleen päivään mennessä.
Miia, Mari, Erika ja Mikko pitivät Juhannus kahvilaa kylätalolla. Olivat pukeneet pihan myös suviasuun. Koivut olivat päässeet rappujen kumminkin puolin vihannoimaan. ja kahvila kylttikin oli saanut osansa.
Pienellä jännityksellä olivat kuulemma olleet, että käyköhän paikalla ketään.. Pian olivat saaneet letunpaistajat huhkia kunnolla töitä. Väki oli löytänyt kylällemme ja iloksemme myös kylätalolle.
Perinteinen kokon poltto oli Kulmungin penkalla klo 18. Maestrona toimi Reima Alaluusua vuosien kokemuksella. Kiitokset hänelle. Jälleen kokkomme roihusi iloisesti hetkessä.
Iloksemme väkeä kokoontui paikalle sankoin joukoin arvio n.80-100 henkilöä.
Kokkomme oli tänä vuonna todella suuri lietkös talkoo hommien risut siellä iloisesti palaneet. Asko oli aamu tuimaan kerännyt muutaman laulun paperille ja tulostellut niitä.
Kylämme on pikkuhiljaa heräillyt toukotöistä kesään.. On mukava katsoa, kun lapset ovat päässeet kesälaitumille nauttimaan ansaitusta lomistaan ja kyläkuvassa vilahtelee ihmisiä liikenteessä kuka mitenkin.
Talkkari/yleismies on pitkin kautta pitänyt huolta rakennuksesta ja sen pihasta ja siitä on suuri kiitos hänelle annettava. Kauden lopuksi on hyvä tehdä katselmus, joskos jotain paranneltavaa löytyy vai pohtiikohan hän jo kuvassa kuinka tämän vuotinen projektimme tulee muuttamaan näkymää…
Kylätalo siivottiin kesäkauteen talkoilla ja samalla grillitupa sai viimeisä fiksauksia ja nyt on mieleisemme näköinen. Osallistuja määrä ei sen suhteen ollut päätähuimaava, mutta naurua riitti senkin edestä.
31.5.2022 Kylän raitteja siivoilimme talkooyhteistyöllä kyläseuran ja maa- ja kotitalousseuran jäsenistön porukalla ja paikalle saapui n. 20 henkilöä. Lopuksi nautimma Pirjon keittämät kaffeet kera pullan kylätalolla. Kiitos talkoisiin osallistuneille!
Talkoita on harrastettu Matin myllyn-aktiivipuisto -hankkeen toimesta ja kesäkahvion toimesta ahkerasti. Meinasi tulla jo lopussa vallan kiire, jotta kaikki saatiin paikoilleen ajallaan ja pihaa siistittyä edellisillan talkoiden jäljiltä… Aune ja Paula ovat rakentaneet aivan upean näyttelyn kylätalolle siinä sivussa. Suhinaa ja suihketta kyläraitilla on siis ollut.
Avoimet kylät tapahtuma veti n.50 henkilöä käymään kylässämme joka on tosi hyvin ajatellen näillä polttoainekustannuksilla ja ettei Kemijärven kaupungin puolesta ollut tänä vuonna Etelä-Kemijärven kierrosta. Samalla pyörähti kesäkahvila käyntiin. Tarjolla on niin pikkunälkään kompiaisa, jäätelöä, kahvia ja pullaa. Lisäksi meillä on kylän omien taitelijoiden Aune Severinkankaan ja Paula Ylisuvannon kotiseudun muistoja-taidenäyttely.
Arki ja aherrus palaa meillä kuvioihin kyläseurassa. Reima on saanut kylätalolla maatyöt jo seuraavaan vaiheeseen ja styroksien levitys alkaa seuraavaksi ja maa-ainesta ajetaan vielä siihen päälle. Sittenhän alkaisi muottien tekoa valuille ja jne..
Juoksutapahtuman taustatyöt ovat jo tovin aikaa olleet käynnissä ja näkyvää näkymättömyyksissä on sielläkin tapahtunut jo hurjasti.
Askokin yrittää keritä kirjoittaa meille historiikin tälle sivustolle jossain välissä, koska hänellä on kynäily sen suhteen parhaiten hallussa. Lisäksi yhteislauluillan ohjelmiston suunnittelu on jostain kumman syystä myös hänen harteillaan. Sanottakoon vaikka että itse allekirjoittanut on ihan pihalla sen suhteen. En niin hirveän paljon ole noita lauluhetkiä harrastanut….
Lisäksi tälle kesälle on työnalla Severinjärven ja Severinjoen vesistönkatselmus kierros, kyläalueelle pitäisi alkaa kirjoittamaan 5-vuotista toimintasuunnitelmaa.
Kiitos saamistamme ideoista toiminta suunnitelmaa varten.
Lisäksi hyvät kyläläiset ja maan omistajat: hahmottelemme ja kaipaisimme tietoa jos joku haluaa myydä tontteja tms. joka vaikuttaisi kyläyhteisöömme positiivisesti ja loisi kyläämme vetovoimaisuutta. Pyytäisin olemaan yhteydessä meihin, jotta saisimme erästä ajatusta vietyä eteenpäin….
Näitä sivuston tietoja yritetään joka välissä päivitellä tänne ja yhä edelleen kaipailisimme paikallisia kuvia luonnosta yms…
Kyläseuran jäseneksi ovat tervetulleita kaikki kyläläiset , kesäläiset ja kaikki jotka jäseneksi haluaa .
Jäsenmaksun suuruus on 5€ vuosi
Maksun voitte suorittaa tilille FI1856490140016508.
Käyttäkää viitteenä: Jäsenmaksu23, Nimi ja puhelin numero
Lisäksi on hyvä ilmoittakaa maksaneen jäsenen tiedot myös ; WhatsAppiin numeroon 0451289486 tai sähköpostiin luusuankylaseurary@gmail.com. Tiedoissa täytyy olla ainakin nimi ja osoitetiedot, yhteydenpitoa ja tiedotteiden jakoa helpottaa myös puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
Vuosituhansia sitten Luusuan kyläalueella oli todistettavasti asutusta. Ennen Seitakorvan vesivoimalaitoksen veden nostamista vuonna 1963 suoritettiin pikaisia kaivauksia Neitiharjun rantamailla Museoviraston toimesta aikaisempien löytöjen perusteella. Löytöinä oli kivikautisia esineitä, järvimalmin sulattamouunin jäänteitä ja jopa hautakin. Työ jäi kiireellisyyden takia pahasti kesken. Myöhemminkin löytöjä on tehty keväisin veden ollessa matalalla. Löydöt ovat sijainneet noin puolen metrin maakerroksen alla ja tulleet esiin veden syövyttäessä Neitiharjun rantaa.
Vesistöjen varsilla
Luusua nimenä tarkoittaa järven ja joen yhtymäkohtaa. Tässä Kemijoki jatkaa Kemijärven jälkeen jokena kohden satojen kilometrien päässä olevaa Perämerta. Luonnonvesistöistä Kemijärvi oli ennen säännöstelyä Suomen suurimman joen, eli Kemijoen ainoa järvi. Tämä tilanne on aiheuttanut vuosisatojen aikoina hyvinkin mittavia kevät-tulvia, joista mainittakoon vaikkapa Saulin tulva. Vapaan Kemijoen jyhkeä jylinä kevät-tulvien aikaan erityisesti on ollut
mittavuudellaan vertaansa vailla. Kemijärven ja meren pinnan korkeusero oli tuolloin yli 140 metriä. Nykyään yläkorkeudessa 149 metriä.
Kyläyhteisön synty
Lyhyesti mainittuna nykyinen alueen asuttaminen alkoi 1600-luvulla. Kemijoen lohi, hyvät riistamaat ja suotuisat viljelymahdollisuudet olivat vetovoimaisia tekijöitä alueen asuttamisessa. Kymmenien hehtaarien suuruiseen Luusuansaareen nousi pääosin ensimmäisenä asutusta leviten siitä Kemijoen itä- ja länsipuolelle vähitellen. Luusuansaareen 1781 rakennettu asuintalo toimii
nykyisin kylämuseona viestien olemassaolollaan esineineen menneen ajan elämää.
Suuria muutoksia
Suomen menettäessä jatkosodan rauhansopimuksessa vuonna 1944 pakkoluovutuksien myötä alueestaan noin 10 prosenttia ja vesivoimalatuotannosta kolmanneksen, katseet kääntyivät Kemijokeen. Suunnitelmissa oli Kemijoen valjastaminen voimalaitoksineen sähköntuotantoon. Tämän seurauksena upeat kosket vähitellen lakkasivat pauhaamasta niiden energian siirtyessä suuriin voimavirtalinjoihin. Luusua-Ulkuniemi alueella vuonna 1966 alkanut Kemijärven raju seitsemän metrin säännöstely peitti alleen kilometreittäin upeita hiekkarantoja. Neitseellisen
kaunis Luusuansaaren vesistöalue muuttui vuosina 1958 – 1963. Valtavat kaivurit Marionin ollessa suurimpana ruoppasivat ja kaivoivat miljoonia kuutioita maata uudelle jokiuomalle useiden kilometrien matkalla.
Luusuan kyläalue on laaja. Siihen kuuluu Tuulaniemi, Neitilä, Kulmunki, Keskikylä, Kaappela, Severi ja Autiosaari. Läheisessä yhteydessä alueeseen on Ulkuniemi kyläalueineen. Asukkaita vesistörakentamisen lisäämänä oli alueella yli tuhat henkilöä. Niinpä Luusuan keskikylälle rakennettiin suuri kansa- ja kansalaiskoulu joka toimi vuosina 1964 – 2005. Aikaisemmin rakennetut kansakoulut olivat 1924 käyttöön otettu Muuskon koulu ja länsipuolelle 1930 käyttöön otettu Kummunmaan koulu. Ajanmuutokset ovat vieneet koulun, kirjaston, kaupat, postin ja neuvolan, eikä yhdessäkään navetassa ole enää lehmiä.
Mitä kylämme ja lähiympäristömme tarjoavat? Kaikkea on vastauksemme… Kerromme tässä kategoriassa mistä ja miten löytyy harrastusmahdollisuuksia tai nähtävyyksiä.
Paikallinen taitelijamme Lea Viidan nettisivujen kautta pääset tutustumaan hänen töihinsä virtuaalisesti
Alueellamme metsästys on kuulunut harrastuksiimme ikäryhmissä vauvasta vaariin. Alueella toimivat rekisteröityneet metsästysseurojen tiedot löytyvät seuraavien linkkien alta
Mikä onkaan paras paikka parantua ja latautua. Ei ihmekään että luontoa sanotaan mekaksemme. Alueellamme on aivan huikeat maisemat joissa kannattee ehdottomasti käydä tutustumassa.
Auttiköngäs
Auttiköngäs on jylhä nähtävyys Korouoman jatkeessa, mistä Auttijoki laskee Kemijoen Auttinjyrhämään. Itse köngäs on Posiontien varressa Könkäänvaaran kainalossa. Noin 4 kilometrin kävelypolku lähtee vanhalta uittopadolta kosken yli jatkaen metsämaisemassa Auttijoen laavulle. Riippusillan jälkeen noustaan vielä Könkäänvaaran näkötornille.
Juuvaara
Karu rakkakivikkoinen Juuvaara on palkitseva maisemapaikka. kun kerran on vaaran kiviselle laelle noussut, voi ihailla mahtavia Juujärven kylän ja Ylä-Kemijoen maisemia. Jokilaakson lisäksi näköala ulottuu pohjoisessa Kemijärvelle asti vesiselkien yli.
Säännöstelty Kemijoki
Kemijoki, Suomen pisin joki, on kahlittu voimalaitoksin ja patovalleilla. Luusuassa ja Kemijärvellä tämä työn jälki on nähtävillä. Padot kiertävät kemijärven rannoilla osissa Luusuaa. Runsasvetisinä keväinä voit nähdä ohijuoksutuksia Seitakorvan voimalaitoksen tulvaluukuista vanhaan Juukoskeen. Juoksutuksista saa tietoa Kemijoki Oy:lta.
Kemijärven vesialueet
Kemijärven vesialueet ulottuvat Pelkosenniemeltä Suomutunturille ja Räisälään, sekä Soppelasta Luusuaan. Ailanganniemen hietikot, väljät kalavedet ja komeat vaarat ovat unohtumaton kokonaisuus. Patokierros Luusuassa näyttää jo paljon Kemijärven vesilakeuksista.
Omakotitalon omistajana tai haltijana vastaat siitä, että nuohous on järjestetty lain vaatimalla tavalla. Vakituisessa käytössä olevan asunnon tulisijat ja hormit tulee nuohota vuoden välein, ja yksityisessä vapaa-ajankäytössä olevien rakennusten tulisijat kolmen vuoden välein.
Vakituisen asunnon tulisija tulee nuohota vuoden välein
Vapaa-ajan asunnon tulisija tulee nuohota kolmen vuoden välein
Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota
Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa
Rakennuksen omistajan tai haltijan on pidettävä tulisijat ja savuhormit sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti. Tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet tulee pitää sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Lakisääteinen nuohous sisältää tulisijan ja hormin nuohouksen.
Luusuanjärveltä kesällä 2022 Alpo AlaluusuaLuusuanjärveltä kesä 2022 Alpo Alaluusua
Autiosaaren puolella Äes odottaa käyttäjäänsäEi kulje enää meillä linja-autot. Pysäkit ovat autioituneet pikkuhiljaa. Heittopostilaatikot ovat vielä toiminnassa jos muistat Lapin Kansan tilauksen yhteydessä ilmoittaa oikean pysäkin numeron
Alkuperäinen rakennusvuosi 1904 rakennus on siainnut Kulmungissa (Heimo Kulmunki) pää ja navettarakennuksen välimaastossa pihan reunalla päittäin molempiin rakennuksiin nähden.
Myllyn kivet eivät enää pyörineet 70-luvulle tultaessa. Laitteisto myytiin. Kaksi isoa betonijauhinkiveä jäi myllyn nurkkaan hiljaisuuteen. Matin pojat, Manne ja Veikko laittoivat vuotavan huopakaton tilalle peltikaton 1980-luvulla.
Myllyn ympärillä metsä kasvoi kätkien rakennuksen lähes näkymättömiin, kunnes 2014 monitoimikone suoritti hakuun myllyn ympärillä ohikulkiessa vähitellen syntyi ajatus. Kesällä 2015 ajtus ”ryöstäytyi” käytännön toteutuksen asteelle…
Maailma on keikahtanut kumolleen ja tavalliset ihmiset yrittävät selvitä tulevista pakkaskausista energian hintojen noustua pilviin. Syystöinä on siis monella ollut puiden tekeminen tulisijoihinsa. Kylätalollakin tämä hoidettiin kuntoon ja uusi liiteri sai täyttönsä.
Matin Myllyn Aktiivipuisto- hanke alkaa olemaan loppusuoralla. Turva hiekan ajaminen ja pieniä loppuviimeistylyjä vielä tehdään. Avajaisia siis suunnitellaan jo pidettäväksi. Iso ja nöyrin kiitos teille kaikille jotka olette jo tähän asti osallistuneet talkoisiimme. Ilman teitä emme avajaisia vielä suunnittelisi.
Harmi paikka on kuitenkin meidän kaikkien yksi retki kohteista ja myös kaupungista väki ruukaa käydä siellä makkaran paistossa. Toivottavasti laavulle rakennetaan oma halkovaja jotta paloturvallisuus otettaisiin paremmin huomioon.
kun huomattiin vajava lähetys. Tärkeitä osia siis uupuu ja niitten odotetaan pian saapuvaksi. Muistakaa vanhemmat siis vielä ettei leikkikeskusta voi käyttää.
Luusuan kylämuseon keittiössä on kaunis näkymä. Kuinkahan monta kertaa talon emäntä on kurkistanut aamuisin keittiön ikkunasta ulos pelloille ja ihaillut kaunista maisemaa kahvin tai korvikkeen hiljalleen kiehuessa pannussa hellalla?
Miia, Mari, Erika ja Mikko pitivät Juhannus kahvilaa kylätalolla. Olivat pukeneet pihan myös suviasuun. Koivut olivat päässeet rappujen kumminkin puolin vihannoimaan. ja kahvila kylttikin oli saanut osansa.
klo 18. Maestrona toimi Reima Alaluusua vuosien kokemuksella. Kiitokset hänelle. Jälleen kokkomme roihusi iloisesti hetkessä.
Kauden lopuksi on hyvä tehdä katselmus, joskos jotain paranneltavaa löytyy vai pohtiikohan hän jo kuvassa kuinka tämän vuotinen projektimme tulee muuttamaan näkymää…
31.5.2022 Kylän raitteja siivoilimme talkooyhteistyöllä kyläseuran ja maa- ja kotitalousseuran jäsenistön porukalla ja paikalle saapui n. 20 henkilöä. Lopuksi nautimma Pirjon keittämät kaffeet kera pullan kylätalolla. Kiitos talkoisiin osallistuneille!
kesäkahvion toimesta ahkerasti. Meinasi tulla jo lopussa vallan kiire, jotta kaikki saatiin paikoilleen ajallaan ja pihaa siistittyä edellisillan talkoiden jäljiltä… Aune ja Paula ovat rakentaneet aivan upean näyttelyn kylätalolle siinä sivussa. Suhinaa ja suihketta kyläraitilla on siis ollut.
Paikallinen taitelijamme Lea Viidan nettisivujen kautta pääset tutustumaan hänen töihinsä virtuaalisesti
Mikä onkaan parempaa harrastusta kuin kalastus. Sitä voivat kaiken ikäiset harrastaa ja samalla pääsee nauttimaan kauniista luonnosta.
Luusuassa ja Kemijärvellä tämä työn jälki on nähtävillä. Padot kiertävät kemijärven rannoilla osissa Luusuaa. Runsasvetisinä keväinä voit nähdä ohijuoksutuksia Seitakorvan voimalaitoksen tulvaluukuista vanhaan Juukoskeen. Juoksutuksista saa tietoa Kemijoki Oy:lta.
Erä-Katisko, 050 359 3839
